Viimeinen maastoreissu Roosan kanssa

Nyt oli siis se päivä, kun Roosa hettiin pois. Kesä on virallisesti ohi ja joudun taas maastoilemaan yksin. Tai karhujen pelossa olemaan maastoilematta. 

Nätti Roosa

Roosa ihmettelee, mitä oikein tein :D

Roosa & Sanna

Ville tuli laitumelta miun luokse

Vinski

Roosasta vielä yksi kokokuva tuli otettua

Haimme ensin hepat laitumelta ja hoidimme ratsastuskuntoon. Saimme Sannan kanssa hullun idean osallistua matkaratsastuskilpailuihin, joissa matkana olisi 15km ja suorituksen voi tehdä pareittain. Päätimme siis tänään kokeilla ratsastaa 15km ja ottaa aikaa. Alkulenkki meni hieman hitaasti. Jouduime kävelemään aika paljon kovien teiden vuoksi. Aina kun ravailimme, niin hepat olivat kuitenkin todella mukavia ja suostuivat ravaamana rinnakkain oikein nätisti rauhallista ravia. Lopulta pääsimme pelloille. Hyppäsimme yhden aika leveän ojan yli, eikä kumpikaan humpsahtanut sinne. Ravailimme parin pellon yli ja sitten otimme laukkapyrähdyksen viimeisellä pellolla ennen tietä. Ville oli tosi kiva, sillä se pysyi hyvin hallinnassa ja meni juuri niin kuin pyysinkin. Peltojen jälkeen menimme taas hiekkareitä hetken, sitten hetken isommalla autotiellä ja sen jälkeen saavuimme sille suurimmalle pellolle, jossa olemme ennenkin revitelleet. Tälläkin kertaa menimme lujaa! Nostin Villellä laukan yrittäen ottaa varaslähdön, mutta Roosakin pinkaisi aika nopeasti matkaan ja niin sitten kiidimme pitkin pitkää peltoa. Se oli hienoa! Lopulta hidastimme, menimme puskan läpi toiselle pellolle ja siitä pääsimme hiekkatielle. Ravailimme tietä tallille päin ja kävimme vielä tekemässä pienen ekstalenkin, jotta tuo 15km matka tulisi täyteen. Kun saavuimme tallille, niin olimme ratsastaneet juurikin tuon 15km, hyvä! Hepat eivät loppukäyntien jäljiltä olleet tallilla enää yhtään hengästyneitä, josta päättelimme, että ne jaksoivat ihan hyvin tuon matkan lenkkeillä. Harmi vain, että kisapaikalle on niin pitkä ajomatka... Saa nyt nähdä miten sen asian suhteen käy. Mutta parasta oli se, että viimeinen yhteinen lenkkimme oli hauska ja ratsastimme pitkän lenkin.

Minä ja Ville lenkille retkelle lähdössä

Sanna ja Roosa

Hoidimme hepat ratsastuksen jälkeen ja kylmäsin vielä Villen jalat. Päästimme Roosan ja Villen yhdessä tarhaan odottelemaan heppakopin saapumista. Valitettavasti se sitten saapuikin. Roosa ei olisi halunnut ensin mennä koppiin, mutta sinne se kuitenkin saatiin, luukut laitettiin kiinni ja auto vei Roosan pois. Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Niin se valitettavasti menee.

Sanna ja Roosa kopille menossa

Vinski katsoi koppia niin pitkään, kunnes se hävisi puiden taakse..