Suomenhevostelua: Aamutreenit

Lähden tänään itse reissuun iltapäivällä, joten joudun olemaan jonkin aikaa käymättä tallilla. Pikkusysteri kuitenkin lupasi käydä muutaman kerran ratsastamassa sillä aikaa, kun olen poissa. Villeä on nyt liikutettu niin hyvin, että tuskin haittaa jos se viettää muutaman vapaapäivän. Tänään kävin vielä itse tallilla. Lähdin heti aamulla pyörällä. Menimme Villen kanssa tänään pellolla. Ajatuksena oli liikkua reippaasti ja tehdä vain vähän jotain, sillä Ville on viime päivinä hionnut niin hirveästi joka kerta liikuttaessa. Ville oli alkukäynneissä jo ihanan eteenpäin menevä. Ravissa alotin taas kevyessä istunnassa. Tein laajoja kahdeksikkoja ja ravasin suoria pätkiä reippaammin. Lämmittelyiden jälkeen aloin keventää. Ratsastin kuvitteellisella kentällä keskittyen suoriin linjoihin, kulmiin ja siihen, että Ville liikkui hyvin. Ja hyvinhän se liikkui! Pystyin pitämään ohjastuntuman tosi kevyenä ja ratsastamaan pienillä avuilla, ja Ville toimi tosi kivasti. Se kulki hienosti peräänannossa. Laukassa menin hetken ETEENPÄIN kevyessä istunnassa, ja kun Ville liikkui, istuin alas. Tein ympyröitä ja ratsastin laukassakin suoria linjoja. Villen laukka oli pyöri tosi hyvin verrattuna siihen, miten nihkeästi se meni kentällä. Se kulki laukassakin peräänannossa nätisti. Pari kertaa laukka meinasi lässähtää ja lysähtää ja luuhistua, mutta sain sen onneksi korjattua. Työskentely tuntui rennolta, mukavalta ja siltä, että Villestäkin oli kiva tehdä aamureeniä kanssani. Hyvä näin :) Laukan jälkeen tein harjoitusravissa muutamia voltteja ja koitin koota ravia hieman enemmän. Kun olin tyytyväinen, annoin Villen ravailla hetken pitkin ohjin ja sitten kävelimme ympäri peltoa. Jäi tosi kiva tunne tästä, mukava päivän aloitus! Ville tuli kuitenkin taas ihan hikiseksi, eli runsas hikoilu johtuu varmasti sen paksuuntuneesta karvapeitteestä. Kohta se muistuttaa taas jotain mammuttia, kiva juttu. Ratsastuksen jälkeen hoidin Villen hyvin ja vein takaisin muitten hepojen luo. Tuntui kamalalta lähteä aitauksen luota kun Ville jäi aidan viereen seisomaan ja katsomaan. Syötin sille pitkästä aikaa aika paljon herkkuja ja rapsuttelin. Hirveän huono omatunto tuli, vaikka en ole poissa kuin ehkä viikon verran. Kun lähdin ajamaan pyörällä, niin siellä se Ville vieläkin katseli miun perään... Rankkaa tämä hevostouhu!