Jee tänään pääsin kauan kaipaamalleni estetunnille viimeisillä rahoillani! Valmennus oli noin puolen tunnin ajomatkan päässä meidän tallilta. Heti töitten jälkeen menin tallille. Hain Villen laitsalta, harjailin sitä ja pakkasin nopsasti kaikki tarvittavat kamppeet. Itse en omista traikun vetämiseen tarvittavaa ajokorttia, joten isäni on kuskini. Odottelin siis iskän ja kärryn tallille, ja sitten laitettiin Ville kyytiin. Se ei ole piiitkään aikaan matkustanut, mutta käveli suoraan perässäni kiltisti sisälle! Matkassa meni noin puolituntia. Paikanpäällä laitoin Villen kuntoon, ja niin pääsimme kentälle.
Alkuverkaksi tehtiin ravissa kahdeksikkoa, jonka keskellä oli puomeja. Sain välittömästi raipan peukaloitteni alle, jotta käteni pysyisivät vierekkäin ja paikoillaan. Pian täytyi tehdä sama kevyessä istunnassa. Jenni korjaili asentoani: kädet ylös, vierekkäin, hartiat rennoiksi, selkä suoremmaksi, istu pystymmässä... Korjattavaa riitti :D kun istuntani oli tarpeeksi hyvä, tehtiin sama laukassa. Siinäkin ilmeni samoja ongelmia. No niistä selvittiin jotenkin kunnialla. Seuraava harjoitus oli Villelle vaativa, nimittäin piti lyhentää ja pidentää laukkaa kahdelle puomille, jotka olivat muistaakseni 17,5metrin etäisyydellä toisistaan. Lisäys oli ensin hankalaa. Kuitenkin kun vaihdettiin suuntaa ja tehtävänä oli tulla ensin neljällä laukka-askeleella, sitten kolmella (Ville on tosi vaikea saada venymään) ja lopuksi viidellä askeleella, niin kaikki tempon muutokset onnistuivat heti hyvin!
Aloitettiin hyppääminen sarjalla. Hypättiin aluksi kaikki yksittäiset tehtävät onnistuneesti, eli sarja, pysty ja suhteutettu väli. Hypyt alkoivat sujumaan paremmin, kun istuin itse rauhallisesti ennen estettä ja muistin myödätä tarpeeksi. Lopuksi hypättiin ratana kaikki esteet kaksi kertaa. Rata oli noin 90cm korkeita esteitä täynnä. Saimme pari tosi hyvää hyppyä, ja tietenkin ne hyvät hypyt tulivat silloin, kun itse ratsastin hyvin. Jos jäin vähän suuhun kiinni, niin Ville oli seuraavalla esteellä tosi varovainen. Huomasin, että se onkin sittenkin herkkä joillekin asioille ratsastettaessa. Ja huomasin myös, että kun menin itse hyvin, niin hevonen kyllä toimi silloin!
Iskäni oli mukana kuskina ja kuvausmiehenä. Sain siis muutamia videoitakin valkasta, mutta valitettavasti en taida saada niitä tänne blogiin asti, kun vähän ongelmia... :/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti