Tänään otimme Sannan kanssa meille hyppäysprojektin. Tallin läheltä löysimme hyppäämiseen juuri täydellisesti soveltuvan tasaisen pellon, jota tietenkin halusimme hyödyntää. Kasasimme nopeasti muutamat esteet pellolle pieneksi "maastoeste-radaksi". Tavoitteena oli saada Roosa nostamaan laukan ja hyppäämään pari estettä, sekä Villen kanssa tavoitteena oli, että se liikkuisi energisesti eteen ja hyppäisi innokkaasti.
Alkuverkattiin pellolla käynnissä ja ravissa vähän aikaa. Oli kyllä lämmin ilma ja aurinko porotti suoraan niskaan, joten hiki virtasi niin hevosilla kuin ratsastajillakin. Roosan kanssa Sanna koitti saada laukkaa nousemaan, mutta aluksi heikoin tuloksin. Itse hyppäsin Villen kanssa ensin hienoa pusikkoestettämme lämmittelyksi. Ville olikin tosi reipas ja innokkaan oloinen, joten hypyt onnistuivat hyvin. Kokeilin sitten esteitä ratana (rataan sisältyi jopa kolme estettä). Ville oli uskomattoman eteenpäinpyrkivä laukassa! Lähestymiset sujuivat todella hyvin ja oli mukava ratsastaa :) Ainut miinus Villelle siitä, että vikoilla hyppykerroilla se ei enää viitsinyt hypätä kunnolla, vaan takajalat hieman laahasivat ja yksi estekin tipahti. Muuten jäi tosi hyvät fiilikset, uudestaan! :) Roosalla Sanna sai nostettua mäkeen laukan muutaman kerran, mutta laukka oli niin reipas, että hyppääminen siinä piti unohtaa. Lopulta Sanna meni ravissa yhtä estettä ja muutaman läpijuoksu kerran jälkeen nähtiin myös Roosalta oikein hieno hyppy! Lopetettiin siis onnistumisiin, loppuverkattiin vielä pellolla ja vietiin hepat tallille hoidettaviksi.
Saimme myös mukaamme melkein ammattilaisvalokuvaajan, eli poikaystäväni :D No hyvinhän niistä saa selvää, tässä muutama otos:
Jalustimet valmiiksi ja menoksi!
Pienet posetukset tietysti ennen treeniä :)
Alkuverkkoja ravissa
Huuuiiii iiiks, miten pelottava este!
Ratsastuksen jälkeen hoidettiin ja syötettiin hepat. Kasteltiin ne myös viileällä vedellä, ja vietiin kentälle piehtaroimaan. Piehtaroinnin jälkeen pyysin Villeä jäämään makoilemaan ja se jäi mielellään.
Haha miun ilme :D Mutta sain Villen taas istumaan hetkeksi kun nostin sen päätä kevyesti riimusta ylöspäin. Siinä se hetken istuskeli, kuin mikäkin koira!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti