BLOGIN OSOITE VAIHTUNUT!
UUSI OSOITE: http://kirpeakarkki.blogspot.fi/
lauantai 9. huhtikuuta 2016
torstai 14. toukokuuta 2015
2-tason koulukilpailut
Velhon ensimmäiset kisat olivat tänään! Kaikkia jännitti todella paljon. Itseä arvelutti eniten Velhon käytös kisapaikalla ja kouluaitojen sisällä. Olimme varautuneita kaikenlaisiin katastrofeihin. Tavoitteena Veeralla oli Velhon kanssa saada hyväksytty tulos. Ratsastettava luokka oli helppo B FEI Lasten esiohjelma A 2015.
Verryttely tapahtui maneesissa. Tilat olivat melko ahtaat, mutta Velho käyttäytyi järkevästi, eikä ryntäillyt päättömästi. Ennen omaa suoritusta mahtui myös hetken verkkaamaan radan vieressä. Veera ravasi Velholla vielä siinä ennen suoritustaan.
Itse jännitin katsomon puolella radan katsomista. Lopulta Veera ja Velho saivat lähtömerkin. Radan alkuosassa Velho esitti oikein mukavaa ravia, jota kehtasi tuomareille kyllä näyttää. Laukan keskelle tuli pari harmillista raviaskelta, joka vaikeutti jo ennestään pelättyä siirtymää lävistäjän keskellä. Lävistäjällä piti siis siirtyä laukasta raviin. Nämä hidastavat avut eivät tahdo aina mennä kunnolla läpi. Velho siirtyikin vähän vastahakoisesti takaisin raviin, mutta onneksi asettui nopeasti.
Toinen jännittävä hetki elettiin toisen laukasta raviin tehtävän siirtymän kohdalla. Velho ei millään olisi halunnut pysähtyä, jonka seurauksena aidat kolisivat kulman jälkeen. Onneksi koko hevonen ei käynyt radan ulkopuolella, joten suoritusta ei hylätty. Loppurata selvittiin kunnialla loppuun (lukuun ottamatta pientä pätkää Velhon itse keksimää askellajia, jossa yhdistyy harmoniseksi kokonaisuudeksi käynti ja laukka).
Paras juttu oli ehdottomasti, että tavoite saavutettiin prosentein 53,462. Tämähän tarkoittaa sitä, että ovet aukesivat syyskuussa järjestettäviin suomenhevosten laatuarvosteluihin!
Verryttely tapahtui maneesissa. Tilat olivat melko ahtaat, mutta Velho käyttäytyi järkevästi, eikä ryntäillyt päättömästi. Ennen omaa suoritusta mahtui myös hetken verkkaamaan radan vieressä. Veera ravasi Velholla vielä siinä ennen suoritustaan.
Itse jännitin katsomon puolella radan katsomista. Lopulta Veera ja Velho saivat lähtömerkin. Radan alkuosassa Velho esitti oikein mukavaa ravia, jota kehtasi tuomareille kyllä näyttää. Laukan keskelle tuli pari harmillista raviaskelta, joka vaikeutti jo ennestään pelättyä siirtymää lävistäjän keskellä. Lävistäjällä piti siis siirtyä laukasta raviin. Nämä hidastavat avut eivät tahdo aina mennä kunnolla läpi. Velho siirtyikin vähän vastahakoisesti takaisin raviin, mutta onneksi asettui nopeasti.
Toinen jännittävä hetki elettiin toisen laukasta raviin tehtävän siirtymän kohdalla. Velho ei millään olisi halunnut pysähtyä, jonka seurauksena aidat kolisivat kulman jälkeen. Onneksi koko hevonen ei käynyt radan ulkopuolella, joten suoritusta ei hylätty. Loppurata selvittiin kunnialla loppuun (lukuun ottamatta pientä pätkää Velhon itse keksimää askellajia, jossa yhdistyy harmoniseksi kokonaisuudeksi käynti ja laukka).
Paras juttu oli ehdottomasti, että tavoite saavutettiin prosentein 53,462. Tämähän tarkoittaa sitä, että ovet aukesivat syyskuussa järjestettäviin suomenhevosten laatuarvosteluihin!
perjantai 17. huhtikuuta 2015
Kurakentän välttelyä
Muutama päivä on nyt käytetty maastossa puksutteluun, sillä kenttä on niin kurjassa kunnossa, ettei sinne uskalla mennä. Aloitimme tämän maastoilu-uran kaikki kolme yhdessä: Veera ratsasti Velholla ja itse lenkkeilin vieressä. Kävelimme aika paljon ja ravailimme pätkiä sen mukaan miten itse jaksoin juosta (eli ei kovinkaan paljon). Lenkki sujui tosi hyvin ja Velho käyttäytyi järkevästi.
Menin ystäväni Saanan kanssa sunnuntaina maastoon. Saana sai lainahepaksi 23-vuotiaan suomenhevostamman. Pitkästä aikaa sain kokea maastoreissun, joka oli oikeasti viimeisen päälle rentouttava! Maanantaina teimme Veeran ja samojen heppojen kanssa suunnilleen samanlaisen lenkin ja oli mukavaa! Veera kävi tiistaina yksin maastossa hyvällä menestyksellä.
Torstaina Velholle annettiin tehosterokotus, eli olemme taas askeleen lähempänä kilpailuihin pääsemistä! Hommat hoituu siis hiljalleen :)
Menin ystäväni Saanan kanssa sunnuntaina maastoon. Saana sai lainahepaksi 23-vuotiaan suomenhevostamman. Pitkästä aikaa sain kokea maastoreissun, joka oli oikeasti viimeisen päälle rentouttava! Maanantaina teimme Veeran ja samojen heppojen kanssa suunnilleen samanlaisen lenkin ja oli mukavaa! Veera kävi tiistaina yksin maastossa hyvällä menestyksellä.
Torstaina Velholle annettiin tehosterokotus, eli olemme taas askeleen lähempänä kilpailuihin pääsemistä! Hommat hoituu siis hiljalleen :)
torstai 9. huhtikuuta 2015
Liejuratsastus
Tultiin Veeran kanssa molemmat takaisin "pääsiäislomalta" Joensuuhun keskiviikkoiltana. Torstaina pääsimme takaisin hommiin Velhon kanssa. Ratsastin Velhon kentällä, mutta harmiksemme kenttä oli todella liejuinen, ja meinasi imaista meidät sisuksiinsa. Ei siis uskallettu liikkua kuin käynnissä ja ravissa.
Teimme paljon ympyröitä ja kaaria, eli taivutuksia tuli paljon. Saimme pari kivaa ravipätkää, kun vain itse tajusin pyytää. Kun on omistanut lähes kymmenen vuotta saman hevosen ja sen jälkee hyppää nuoren ratsun selkään, niin vaistot sanoo, että pitää olla jotenkin superpaljon varovaisempi. Kuitenkin kun tajusin pyytää ryhtiä ja selkää mukaan, niin Velho reagoi tosi kivasti. Itselle siis napakkuutta kehiin!
Tätäkin ratsastuskertaa häiritsi myös ikuinen sisäkäsi-ongelmani. Onneksi nyt tiedostan tämän asian hyvin ja voin yrittää parhaani mukaan puuttua siihen. Sisäkäteni jämähtää siis liian kovaksi paikalleen helposti. Heti kun osaan rentouttaa sen, niin huomaan Velhon reagoivan, ja se alkaa liikkua paljon paremmin. Ongelman myöntäminen on vasta ensimmäinen askel parantumiseen...
Kiitos Veeralle kuvista!
lauantai 4. huhtikuuta 2015
Estetreenistä palautumista
Eilen oli siis meidän eka estevalkka, joten tänään luvassa vain rentoa ravailua, jotta lihakset ei menisi ihan jumiin. Laiteltiin Veeran kanssa vähän kamoja järjestykseen ennen ratsastusta. Veeralla oli tänään ratsastus vuoro.
Tavoitteena oli siis rento lötkö ravi, mutta Velho olikin erimieltä tästä. Heti raviin siirryttäessä Velho ampaisi kaikella nopeudellaan liikkeelle ja vaati jonkun aikaa rauhoittelua. Veera ravaili ympyröitä ja teki asetuksia ulos pitkillä sivuilla. Kaikki tällaiset tehtävät tepsivät hyvin, sillä Velhon oli pakko keskittyä tekemiseen, eikä juoksemiseen. Pian siitä jo huomasikin rentoutumisen merkkejä. Veera sai Velhon ratsastettua rennoksi ja venymään eteen ja alas. Siihen oli hyvä lopettaa, sillä tavoite oli saavutettu! :)
Tavoitteena oli siis rento lötkö ravi, mutta Velho olikin erimieltä tästä. Heti raviin siirryttäessä Velho ampaisi kaikella nopeudellaan liikkeelle ja vaati jonkun aikaa rauhoittelua. Veera ravaili ympyröitä ja teki asetuksia ulos pitkillä sivuilla. Kaikki tällaiset tehtävät tepsivät hyvin, sillä Velhon oli pakko keskittyä tekemiseen, eikä juoksemiseen. Pian siitä jo huomasikin rentoutumisen merkkejä. Veera sai Velhon ratsastettua rennoksi ja venymään eteen ja alas. Siihen oli hyvä lopettaa, sillä tavoite oli saavutettu! :)
 |
| Velho oli hyvin innokas lähtemään liikkeelle! |
 |
| Lopuksi Velho alkoi rentoutua ja venyä mukavasti ravissa. Tavoite saavutettu! |
'
perjantai 3. huhtikuuta 2015
Janeten ja Velhon eka estetreeni
Velho pääsi tänään ensimmäiselle matkalleen! Lähdimme Joensuun ratsastusopistolle estevalmennukseen. Tämä olisi ensimmäinen kerta kun hyppään Velholla, sekä myös Velhon ensimmäinen kerta maneesissa. Jännä päivä siis.
Pääsimme tallin pitäjän kyydillä maneesille. Valmennuksessa meitä oli kolme ratsukkoa samaan aikaan. Ei siis kovin suuri riski törmätä muihin :D
Verkkasin ensin ravissa ja laukassa. Velho oli osoittanut energisyytensä edellisinä päivinä, joten laitoin sinne olympia-kuolaimet. Niiden kanssa se toimi oikein mainiosti. Ravi oli helpompi ratsastaa nopeammin rennommaksi, sillä pidätteet menivät läpi heti. Laukassa Velhoa sai vähän pidellä, mutta siinäkin toimi hyvin heti kun sai jarrut kuntoon. Verkassa tein myös oikein sujuvan ja siistin laukanvaihdon! Tosin se oli vahinko, mutta silti :D
Ensimmäiseksi hyppäsimme keskiympyrällä pientä pystyä molempiin suuntiin. Yli päästiin, jee! Villen tasaisuuteen ja rauhallisuuteen verrattuna Velhossa oli haastetta. Mutta onhan lapsi vasta viisi vuotias, joten tasaista menoa saan odottaa vielä hetken.
Seuraava harjoitus oli kolmen esteen sarja ohjureilla. Esteitten väli oli 9m, eli kahdella laukalla olisi ollut tarkoitus hypätä. Velho ei aina ollut samaa mieltä, joten pari kertaa menimme ensimäisen välin yhdellä laukalla ja toisen kahdella. Aluksi tulimme puomit ravissa ja kerran laukassa. Ravissa Velho meni ihan nätisti, mutta laukassa hyppäsimme pelkän puomin yli hyvällä ilmavaralla. Saimme muutamia siistejä hyppyjä ja muutamia vähän vähemmän siistejä. Yritin ratsastaa laukan pieneksi ennen sarjaa, mutta silti Velho jostain ehti aina keräämään vauhtia, ja ei meinattua mahtua väleihin.
Teimme harjoituksia myös lyhyen välin oksereilla. Sarjassa oli kaksi okseria peräkkäin viiden metrin välillä, johon piti mahduttaa yksi laukka-askel. Esteiden välissä oli myös yksi maapuomi. Tämän menimme pari kertaa molemmista suunnista ja suoriuduimme ihan suhteellisen siististi.
Seuraavaksi oli vuorossa kahden okserin linja, jossa välinä oli muistaakseni 21 metriä. Muiden piti laskea askelia, mutta meille riitti vain siisti ja mahdollisimman rauhallinen suoritus. Kerran hypättiin jälkimmäisen okserin sekaan. Velhon mielestä se ei ilmeisesti ollut kivaa, joten loput hypyt menivät hyvin yli.
Viimeisenä tehtävänä hyppäsimme kolmen esteen sarjan, eli siis saman, jota aiemmin menimme ohjureiden kanssa. Kolmannellä kerralla saimme täyden kympin suorituksen. Ratsastaja ja valmentaja olivat molemmat tyytyväisiä, joten siihen oli hyvä lopettaa!
Valmentaja antoi neuvoja meille tulevaisuuden varalle. Korosti ehdottomasti malttia. Yksi harjoitus yhdelle treeni kerralle, paljon toistoja, pieniä esteitä ja sarjoja. Kyllä siitä hyvä tulee! :)
Pääsimme tallin pitäjän kyydillä maneesille. Valmennuksessa meitä oli kolme ratsukkoa samaan aikaan. Ei siis kovin suuri riski törmätä muihin :D
Verkkasin ensin ravissa ja laukassa. Velho oli osoittanut energisyytensä edellisinä päivinä, joten laitoin sinne olympia-kuolaimet. Niiden kanssa se toimi oikein mainiosti. Ravi oli helpompi ratsastaa nopeammin rennommaksi, sillä pidätteet menivät läpi heti. Laukassa Velhoa sai vähän pidellä, mutta siinäkin toimi hyvin heti kun sai jarrut kuntoon. Verkassa tein myös oikein sujuvan ja siistin laukanvaihdon! Tosin se oli vahinko, mutta silti :D
Ensimmäiseksi hyppäsimme keskiympyrällä pientä pystyä molempiin suuntiin. Yli päästiin, jee! Villen tasaisuuteen ja rauhallisuuteen verrattuna Velhossa oli haastetta. Mutta onhan lapsi vasta viisi vuotias, joten tasaista menoa saan odottaa vielä hetken.
Seuraava harjoitus oli kolmen esteen sarja ohjureilla. Esteitten väli oli 9m, eli kahdella laukalla olisi ollut tarkoitus hypätä. Velho ei aina ollut samaa mieltä, joten pari kertaa menimme ensimäisen välin yhdellä laukalla ja toisen kahdella. Aluksi tulimme puomit ravissa ja kerran laukassa. Ravissa Velho meni ihan nätisti, mutta laukassa hyppäsimme pelkän puomin yli hyvällä ilmavaralla. Saimme muutamia siistejä hyppyjä ja muutamia vähän vähemmän siistejä. Yritin ratsastaa laukan pieneksi ennen sarjaa, mutta silti Velho jostain ehti aina keräämään vauhtia, ja ei meinattua mahtua väleihin.
Teimme harjoituksia myös lyhyen välin oksereilla. Sarjassa oli kaksi okseria peräkkäin viiden metrin välillä, johon piti mahduttaa yksi laukka-askel. Esteiden välissä oli myös yksi maapuomi. Tämän menimme pari kertaa molemmista suunnista ja suoriuduimme ihan suhteellisen siististi.
Seuraavaksi oli vuorossa kahden okserin linja, jossa välinä oli muistaakseni 21 metriä. Muiden piti laskea askelia, mutta meille riitti vain siisti ja mahdollisimman rauhallinen suoritus. Kerran hypättiin jälkimmäisen okserin sekaan. Velhon mielestä se ei ilmeisesti ollut kivaa, joten loput hypyt menivät hyvin yli.
Viimeisenä tehtävänä hyppäsimme kolmen esteen sarjan, eli siis saman, jota aiemmin menimme ohjureiden kanssa. Kolmannellä kerralla saimme täyden kympin suorituksen. Ratsastaja ja valmentaja olivat molemmat tyytyväisiä, joten siihen oli hyvä lopettaa!
 |
| Mulla oli näköjään tosi pitkät jalustimet, en varmaan muuten olisi kestänyt menossa mukana :D |
 |
| Velhon sai loppuraveissa ratsastettua rennommaksi |
Valmentaja antoi neuvoja meille tulevaisuuden varalle. Korosti ehdottomasti malttia. Yksi harjoitus yhdelle treeni kerralle, paljon toistoja, pieniä esteitä ja sarjoja. Kyllä siitä hyvä tulee! :)
keskiviikko 25. maaliskuuta 2015
Uuden hepan selässä
Velholle annettiin rokotukset heti maanantaina, eli parin päivän jälkeen kun se oli saapunut minulle. Velholla ei ollut kisarokotuksia, joten päätettiin alottaa rokotusohjelma heti, että saadaan kaikki kuntoon kisoihin mennessä.
Velholla oli pari vapaapäivää ja kokeilin tänään ensimmäistä kertaa käydä selässä istumassa. Käveltiin vaan hetki ympäri kenttää, ensin minä selässä ja Veera sen jälkeen.
Velholla oli pari vapaapäivää ja kokeilin tänään ensimmäistä kertaa käydä selässä istumassa. Käveltiin vaan hetki ympäri kenttää, ensin minä selässä ja Veera sen jälkeen.
sunnuntai 22. maaliskuuta 2015
Eka päivä uudella tallilla
Tänään ensimmäinen päivä uuden pollen kanssa uudessa tallissa! Ensimmäiseksi piti tietenkin ottaa kuvia uudesta elämäni miehestä. Tänään vain puunasimme Velhon ja vähän tutustuimme. Kengättömyyden takia ei Velholla vielä voi ratsastaa kentän kunnon takia.
Näytän sen verran iloiselta, että eiköhän tässä nyt tullut tehtyä aivan oikea päätös kun Velhon hain itselleni :) Sitten vain kehittymään yhdessä eteenpäin!
lauantai 21. maaliskuuta 2015
Hevosen osto!!
Jännä päivä! Heti aikaisin aamulla lähdimme Luumäeltä kohti Asikkalaa. Olin miettinyt kauppakirjoja ja kaikkia paperihommia kuluneella viikolla ja vihdoin kaikki oli tapahtumassa. Velho oli siis läpäissyt eläinlääkärin tarkastuksen ilman huomautuksia alkuviikosta. Päätös ostamisesta tuntui melko nopealta. Tiesin kuitenkin, että jos olen hevosta ottamassa, niin se on tämä tai sitten ei mikään. Velhon koeratsastuksen jälkeen en enää katsonut pakonomaisesti myynti-illmoituksia, enkä miettinyt enää muita koeratsastamiani hevosia vaihtoehtoina.
Matka Joensuuhun hevosen kanssa sujui loppujen lopuksi todella hyvin. Velho oli järkevä kuljetuksessa, vaikka matka olikin pitkä. Se hikoili ja stressasi aika paljon, mutta osasi olla todella nätisti silti! Uuden tallin pihaan päästiin ja ensimmäiseksi kokeilimme kentällä kuinka hevoset tulevat juttuun. Velholle oli siis suunnitteilla kaksi tarhakaveria. Kaikki meni hyvin, joten tarhaus yhdessä onnistuisi.
Nyt olen ensimmäistä kertaa elämässäni täysihoitotallissa!! Kymmenen vuotta jokapäiväistä paskan mättöä ja hevosen hoidon suunnittelua, ja nyt siihen tulee muutos! Jännä nähdä tykkäänkö, ja alanko vaatimaan tällaista hemmottelua ja helppoutta hevosen omistajana :D
Matka Joensuuhun hevosen kanssa sujui loppujen lopuksi todella hyvin. Velho oli järkevä kuljetuksessa, vaikka matka olikin pitkä. Se hikoili ja stressasi aika paljon, mutta osasi olla todella nätisti silti! Uuden tallin pihaan päästiin ja ensimmäiseksi kokeilimme kentällä kuinka hevoset tulevat juttuun. Velholle oli siis suunnitteilla kaksi tarhakaveria. Kaikki meni hyvin, joten tarhaus yhdessä onnistuisi.
Nyt olen ensimmäistä kertaa elämässäni täysihoitotallissa!! Kymmenen vuotta jokapäiväistä paskan mättöä ja hevosen hoidon suunnittelua, ja nyt siihen tulee muutos! Jännä nähdä tykkäänkö, ja alanko vaatimaan tällaista hemmottelua ja helppoutta hevosen omistajana :D
maanantai 6. tammikuuta 2014
Kaitjärvellä estetunnilla
Jippiii pitkästä aikaa päästiin tänään hyppäämään esteitä tunnille! Lähdettiin Villen kanssa Kaitjärven tallille, jossa oli siis estetunti yhdeltä. Tunnilla oli neljä meidän lisäksi. Ajattelin, että Villelle on parempi jos tunnilla on monta, niin ei tule ihan hirveästi hyppyjä. Villellä kun on ollut nyt tuo juttu, että se hengästyy niin nopeasti.
Tunnilla teimme paljon puomiharjoituksia aluksi. Ville oli todella miellyttävä ratsastaa. Ei tarvinnut potkia, mutta ei myöskään pidätellä. Juuri sopiva. Ville meni niin kivasti, että sain keskittyä ratsastamaan itse hyvin. Kun menimme linjalla puomiharjoitusta, jossa oli varmaan kymmenen puomia peräkkäin, niin ensimmäisellä kerralla suoritus meni mönkään. Olen aina tottunut hoputtamaan Villeä, mutta nyt sitä piti oikeasti pitää, että selvisimme puomeista. Oli vähän totuttelemista uuteen Villeen :D pikkuhiljaa puomien toinen pää nousi ilmaan maasta ja näin saimme vähän haastetta. Villeä joutui jonkin verran pitämään, ettei se olisi mennyt liian pitkällä askeleella ryminällä läpi. Parin kerran jälkeen aloimme onnistua puomeilla tosi hyvin. Ville työskenteli muutenkin ihan kivasti ravissa.
Tunnilla teimme paljon puomiharjoituksia aluksi. Ville oli todella miellyttävä ratsastaa. Ei tarvinnut potkia, mutta ei myöskään pidätellä. Juuri sopiva. Ville meni niin kivasti, että sain keskittyä ratsastamaan itse hyvin. Kun menimme linjalla puomiharjoitusta, jossa oli varmaan kymmenen puomia peräkkäin, niin ensimmäisellä kerralla suoritus meni mönkään. Olen aina tottunut hoputtamaan Villeä, mutta nyt sitä piti oikeasti pitää, että selvisimme puomeista. Oli vähän totuttelemista uuteen Villeen :D pikkuhiljaa puomien toinen pää nousi ilmaan maasta ja näin saimme vähän haastetta. Villeä joutui jonkin verran pitämään, ettei se olisi mennyt liian pitkällä askeleella ryminällä läpi. Parin kerran jälkeen aloimme onnistua puomeilla tosi hyvin. Ville työskenteli muutenkin ihan kivasti ravissa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)